Bokmålsordboka
stivnakket, stivnakka
adjektiv
| entall | flertall | ||
|---|---|---|---|
| hankjønn / hunkjønn | intetkjønn | bestemt form | |
| stivnakka | stivnakka | stivnakka | stivnakka |
| stivnakket | stivnakket | stivnakkede | stivnakkede |
| stivnakkete | stivnakkete | ||
Betydning og bruk
Eksempel
- han var lei av stivnakkede byråkrater