Bokmålsordboka
tannløs, tannlaus
adjektiv
| entall | flertall | ||
|---|---|---|---|
| hankjønn / hunkjønn | intetkjønn | bestemt form | |
| tannlaus | tannlaust | tannlause | tannlause |
| tannløs | tannløst | tannløse | tannløse |
| entall | flertall | ||
|---|---|---|---|
| hankjønn / hunkjønn | intetkjønn | bestemt form | |
| tannlaus | tannlaust | tannlause | tannlause |
| tannløs | tannløst | tannløse | tannløse |